preesens (odne) preteriti (ikte)
yks.1.p. doalan dollen
yks.2.p. doalat dollet
yks.3.p. doallá doalai
kaks.1.p. dolle doalaime
kaks.2.p. doallabeahtti doalaide
kaks.3.p. doallaba doalaiga
mon.1.p. doallat doalaimet
mon.2.p. doallabehtet doalaidet
mon.3.p. dollet dolle
preesens kieltomuoto
doala
preteriti kieltomuoto
doallan
perf.partisiippi
doallan
imperatiivi yks.2.p.
doala
imperatiivi kaks.2.p.
doalli
imperatiivi mon.2.p.
dollet
doallet
Eanet sojahanhámit →

doallat (verb)

preesens (odne) preteriti (ikte)
yks.1.p. doalan dollen
yks.2.p. doalat dollet
yks.3.p. doallá doalai
kaks.1.p. dolle doalaime
kaks.2.p. doallabeahtti doalaide
kaks.3.p. doallaba doalaiga
mon.1.p. doallat doalaimet
mon.2.p. doallabehtet doalaidet
mon.3.p. dollet dolle
preesens kieltomuoto
doala
preteriti kieltomuoto
doallan
perf.partisiippi
doallan
imperatiivi yks.2.p.
doala
imperatiivi kaks.2.p.
doalli
imperatiivi mon.2.p.
dollet
doallet
Eanet sojahanhámit →
doallat Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
  • doallat verb infinitiivi
  • doallat verb indik. preesens mon.1.p.

Juoga ii doaimma?

Jus fuobmát meattáhusa, de berrešit váldit oktavuođa minguin. Čilge čuolmma ja muital guđe neahttalohkki dahje mobiilatelefovnna don geavahit, ja maid ledjet ohcame go fuobmájit váttisvuođa.

doallat lea vejolaččat dán sáni hápmi:

doallat Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
  • doallat verb infinitiivi
  • doallat verb indik. preesens mon.1.p.