čuoldit lea vejolaččat dán sáni hápmi:
presens (odne) | preteritum (ikte) | |
---|---|---|
1.p.ent. | (mun) čuolddán | čulden |
2.p.ent. | (don) čuolddát | čuldet |
3.p.ent. | (son) čuoldá | čulddii |
1.p.tot. | (moai) čulde | čulddiime |
2.p.tot. | (doai) čuoldibeahtti | čulddiide |
3.p.tot. | (soai) čuoldiba | čulddiiga |
1.p.flt. | (mii) čuoldit | čulddiimet |
2.p.flt. | (dii) čuoldibehtet | čulddiidet |
3.p.flt. | (sii) čuldet | čulde |
- presens nektingsform
- (odne in) čuoldde
- preteritum nektingsform
- (ikte in) čuoldán
- perf.partisipp
- (lean) čuoldán
- imperativ 2.p.ent.
- (til en) čuoldde
- imperativ 2.p.tot.
- (til to) čuoldi
- imperativ 2.p.flt.
- (til flere) čuldet
(til flere) čuoldet
čuoldit (verb)
- (verb) skille; (verb) sortere
- (med opplukksmønster) veve bånd
presens (odne) | preteritum (ikte) | |
---|---|---|
1.p.ent. | (mun) čuolddán | čulden |
2.p.ent. | (don) čuolddát | čuldet |
3.p.ent. | (son) čuoldá | čulddii |
1.p.tot. | (moai) čulde | čulddiime |
2.p.tot. | (doai) čuoldibeahtti | čulddiide |
3.p.tot. | (soai) čuoldiba | čulddiiga |
1.p.flt. | (mii) čuoldit | čulddiimet |
2.p.flt. | (dii) čuoldibehtet | čulddiidet |
3.p.flt. | (sii) čuldet | čulde |
- presens nektingsform
- (odne in) čuoldde
- preteritum nektingsform
- (ikte in) čuoldán
- perf.partisipp
- (lean) čuoldán
- imperativ 2.p.ent.
- (til en) čuoldde
- imperativ 2.p.tot.
- (til to) čuoldi
- imperativ 2.p.flt.
- (til flere) čuldet
(til flere) čuoldet
- čuoldit Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
-
- čuoldit verb transitiv infinitiv
- čuoldit verb transitiv
- čuoldit verb transitiv indikativ presens 1.p.flt.
Juoga ii doaimma?
Jus fuobmát meattáhusa, de berrešit váldit oktavuođa minguin. Čilge čuolmma ja muital guđe neahttalohkki dahje mobiilatelefovnna don geavahit, ja maid ledjet ohcame go fuobmájit váttisvuođa.
čuoldit lea vejolaččat dán sáni hápmi:
- Der/NomAg
-
- avledet handlernomen subst. flt. nominativ
- čuoldit Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
-
- čuoldit verb transitiv infinitiv
- čuoldit verb transitiv
- čuoldit verb transitiv indikativ presens 1.p.flt.