presens (odne) preteritum (ikte)
1.p.ent. (mun) juolun jullon
2.p.ent. (don) juolut jullot
3.p.ent. (son) juollu juolui
1.p.tot. (moai) jullo juoluime
2.p.tot. (doai) juollubeahtti juoluide
3.p.tot. (soai) juolluba juoluiga
1.p.flt. (mii) juollut juoluimet
2.p.flt. (dii) juollubehtet juoluidet
3.p.flt. (sii) jullot jullo
presens nektingsform
(odne in) juolo
preteritum nektingsform
(ikte in) jullon
perf.partisipp
(lean) jullon
imperativ 2.p.ent.
(til en) juolo
imperativ 2.p.tot.
(til to) juollu
imperativ 2.p.flt.
(til flere) jullot
(til flere) juollot
Eanet sojahanhámit →

juollut (verb)

  • at det er nok til overs
    Gussa bažii nu unnán ahte das ii jullon go goaikkanas geasage.
    Kua melket så lite at det blei ikke mer enn en dråpe til hver.
presens (odne) preteritum (ikte)
1.p.ent. (mun) juolun jullon
2.p.ent. (don) juolut jullot
3.p.ent. (son) juollu juolui
1.p.tot. (moai) jullo juoluime
2.p.tot. (doai) juollubeahtti juoluide
3.p.tot. (soai) juolluba juoluiga
1.p.flt. (mii) juollut juoluimet
2.p.flt. (dii) juollubehtet juoluidet
3.p.flt. (sii) jullot jullo
presens nektingsform
(odne in) juolo
preteritum nektingsform
(ikte in) jullon
perf.partisipp
(lean) jullon
imperativ 2.p.ent.
(til en) juolo
imperativ 2.p.tot.
(til to) juollu
imperativ 2.p.flt.
(til flere) jullot
(til flere) juollot
Eanet sojahanhámit →
juollut Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
  • juollut verb intransitiv infinitiv
  • juollut verb intransitiv
  • juollut verb intransitiv imperativ 1.p.flt.
  • juollut verb intransitiv indikativ presens 1.p.flt.

Juoga ii doaimma?

Jus fuobmát meattáhusa, de berrešit váldit oktavuođa minguin. Čilge čuolmma ja muital guđe neahttalohkki dahje mobiilatelefovnna don geavahit, ja maid ledjet ohcame go fuobmájit váttisvuođa.

juollut lea vejolaččat dán sáni hápmi:

Der/NomAg
  • avledet handlernomen subst. flt. nominativ
juolludit Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
  • juolludit verb transitiv imperativ nektingsform
  • juolludit verb transitiv imperativ 2.p.ent.
  • juolludit verb transitiv indikativ presens nektingsform
juollut Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
  • juollut verb intransitiv infinitiv
  • juollut verb intransitiv
  • juollut verb intransitiv imperativ 1.p.flt.
  • juollut verb intransitiv indikativ presens 1.p.flt.