presens (odne) preteritum (ikte)
1.p.ent. (mun) luoban luhpen
2.p.ent. (don) luobat luhpet
3.p.ent. (son) luohpá luobai
1.p.tot. (moai) luhpe luobaime
2.p.tot. (doai) luohpabeahtti luobaide
3.p.tot. (soai) luohpaba luobaiga
1.p.flt. (mii) luohpat luobaimet
2.p.flt. (dii) luohpabehtet luobaidet
3.p.flt. (sii) luhpet luhpe
presens nektingsform
(odne in) luoba
preteritum nektingsform
(ikte in) luohpan
perf.partisipp
(lean) luohpan
imperativ 2.p.ent.
(til en) luoba
imperativ 2.p.tot.
(til to) luohppi
imperativ 2.p.flt.
(til flere) luhpet
(til flere) luohppet
Eanet sojahanhámit →

luohpat (verb)

presens (odne) preteritum (ikte)
1.p.ent. (mun) luoban luhpen
2.p.ent. (don) luobat luhpet
3.p.ent. (son) luohpá luobai
1.p.tot. (moai) luhpe luobaime
2.p.tot. (doai) luohpabeahtti luobaide
3.p.tot. (soai) luohpaba luobaiga
1.p.flt. (mii) luohpat luobaimet
2.p.flt. (dii) luohpabehtet luobaidet
3.p.flt. (sii) luhpet luhpe
presens nektingsform
(odne in) luoba
preteritum nektingsform
(ikte in) luohpan
perf.partisipp
(lean) luohpan
imperativ 2.p.ent.
(til en) luoba
imperativ 2.p.tot.
(til to) luohppi
imperativ 2.p.flt.
(til flere) luhpet
(til flere) luohppet
Eanet sojahanhámit →
luohpat Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
  • luohpat verb transitiv infinitiv
  • luohpat verb transitiv indikativ presens 1.p.flt.

Juoga ii doaimma?

Jus fuobmát meattáhusa, de berrešit váldit oktavuođa minguin. Čilge čuolmma ja muital guđe neahttalohkki dahje mobiilatelefovnna don geavahit, ja maid ledjet ohcame go fuobmájit váttisvuođa.

luohpat lea vejolaččat dán sáni hápmi:

luohpadit Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
  • luohpadit verb transitiv imperativ nektingsform
  • luohpadit verb transitiv imperativ 2.p.ent.
  • luohpadit verb transitiv indikativ presens nektingsform
luohpat Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
  • luohpat verb transitiv infinitiv
  • luohpat verb transitiv indikativ presens 1.p.flt.