Neahttadigisánit

luoittihit lea vejolaččat dán sáni hápmi:



presens (odne) preteritum (ikte)
1.p.ent. (mun) luoittihan luoittihin
2.p.ent. (don) luoittihat luoittihit
3.p.ent. (son) luoittiha luoittihii
1.p.tot. (moai) luoittihetne luoittiheimme
2.p.tot. (doai) luoittiheahppi luoittiheidde
3.p.tot. (soai) luoittiheaba luoittiheigga
1.p.flt. (mii) luoittihat
(mii) luoittihit		 luoittiheimmet
2.p.flt. (dii) luoittihehpet luoittiheiddet
3.p.flt. (sii) luoittihit luoittihedje
presens nektingsform
(odne in) luoittit
preteritum nektingsform
(ikte in) luoittihan
perf.partisipp
(lean) luoittihan
imperativ 2.p.ent.
(til en) luoittit
imperativ 2.p.tot.
(til to) luoittiheahkki
imperativ 2.p.flt.
(til flere) luoittihehket
Eanet sojahanhámit →

luoittihit (verb)

presens (odne) preteritum (ikte)
1.p.ent. (mun) luoittihan luoittihin
2.p.ent. (don) luoittihat luoittihit
3.p.ent. (son) luoittiha luoittihii
1.p.tot. (moai) luoittihetne luoittiheimme
2.p.tot. (doai) luoittiheahppi luoittiheidde
3.p.tot. (soai) luoittiheaba luoittiheigga
1.p.flt. (mii) luoittihat
(mii) luoittihit		 luoittiheimmet
2.p.flt. (dii) luoittihehpet luoittiheiddet
3.p.flt. (sii) luoittihit luoittihedje
presens nektingsform
(odne in) luoittit
preteritum nektingsform
(ikte in) luoittihan
perf.partisipp
(lean) luoittihan
imperativ 2.p.ent.
(til en) luoittit
imperativ 2.p.tot.
(til to) luoittiheahkki
imperativ 2.p.flt.
(til flere) luoittihehket
Eanet sojahanhámit →
luoittihit Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
  • luoittihit verb transitiv infinitiv
  • luoittihit verb transitiv indikativ presens 1.p.flt.
  • luoittihit verb transitiv indikativ presens 3.p.flt.
  • luoittihit verb transitiv indikativ preteritum 2.p.ent.

Juoga ii doaimma?

Jus fuobmát meattáhusa, de berrešit váldit oktavuođa minguin. Čilge čuolmma ja muital guđe neahttalohkki dahje mobiilatelefovnna don geavahit, ja maid ledjet ohcame go fuobmájit váttisvuođa.

Váldde oktavuođa

Váldde oktavuođa

luoittihit lea vejolaččat dán sáni hápmi:

Der/h
  • avledning: -h verb infinitiv
  • avledning: -h verb indikativ presens 1.p.flt.
  • avledning: -h verb indikativ presens 3.p.flt.
  • avledning: -h verb indikativ preteritum 2.p.ent.
luoitit Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
  • luoitit verb transitiv
luoittihit Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
  • luoittihit verb transitiv infinitiv
  • luoittihit verb transitiv indikativ presens 1.p.flt.
  • luoittihit verb transitiv indikativ presens 3.p.flt.
  • luoittihit verb transitiv indikativ preteritum 2.p.ent.